Ilkko_taulut

Ilkon historiaa

Ilkon kurssikeskus sijaitsee Kangasalla Pitkäjärven rannalla 12 kilometriä Tampereelta itään. Entisinä aikoina Pitkäjärvi on ollut osa Kaukajärveä. Ilkon kalliolta on noin 40 metrin pudotus järveen. Jääkautinen harjumaisema on mykistävä. Ilkko-nimisiä tiloja ja paikkoja on Suomessa paljon. Ilkko voi olla peräisin jonkun vaikutusvaltaisen henkilön lisänimestä, koska näillä seuduilla ei ole maakirjan mukaan ollut virallisesti ketään Ilkko nimistä. Historiasta on tuttu talonpoikaiskapinaa johtanut Jaakko Ilkka, jonka tiedetään lymynneen Ilkon rotkon pohjalla ja kärsineen tappion nuijasodassa Nokialla Klaus Flemingille. Jaakko Ilkka teloitettiin Isonkyrön kirkolla vuonna 1597.

Wanha huvila

Ilkon Jugend-tyylisen kansallisromanttisen Wanhan huvilan rakennutti tamperelainen tehtailija Atte Wikholm kauniin maiseman lumoamana.

Wikholm kulki usein matkaa Tampereelta Kangasalle pyörällä. Kerran hän poikkesi VPK:n juhlista tullessaan Pitkäjärven kalliolle lepäämään. Maisema valloitti tehtailijan sydämen ja hän päätti rakennuttaa kalliolle itselleen metsästysmajan.

Metsästysmaja valmistui todennäköisesti vuonna 1899. Näin rakennuksella on ikää yli sata vuotta. Ensimmäinen Wanhasta huvilasta säilynyt rakennuspiirustus on vuodelta 1924, jolloin huvilaan on ilmeisesti tehty jotain rakennusmuutostöitä.

Wikholmin huvilasta tehtiin talviasuttava, vaikka siellä vietettiin lähinnä vain kesiä eikä silloinkaan yövytty. Wikholm rakennutti emännöitsijälleen oman "piparkakkumökin" koivujen katveeseen ja lammen rannalle; nykyisin hiljaisuuden talo Tuulan tupa.

Huvila oli metsästysmaja ja Wikholmilla oli koristeena täytettyjä lintuja, pihassa on edelleen muistona valtaisa lintuhäkki. Wikholm koristi huvilaansa myös metsälintuja kuvaavalla ryijyllä, joka on nähtävänä päätalon juhlasalissa. Se on todennäköisesti tehty Lempäälässä.

Kaikki Wanhan huvilan heloitukset ja molemmat säilyneet kivikokokaivot ovat Wikholmin vuonna 1926 tekemiä, kuten esimerkiksi Wanhan huvilan aulan kattolamppu.

Vuonna 1942 Wikholm myi Ilkon insinööri Qveflanderille. Kymmenen vuoden ajan Ilkko oli Qveflanderien omistuksessa.

Ilmanpuolustuksen sotilaskäskyllä 15.4.1940 Ilkon alueelle perustettiin lentovarustevarikko (1940-1980). Lentokonevarikko käsitti viesti-, valokuvaus- ja navigointivälineiden ja myöhemmin laskuvarjojen varastot ja korjaamot. Wanhassa huvilassa majoitettiin vuonna 1940 muun muassa upseereita. 

Sodan päätyttyä varikko lakkautettiin ja vuonna 1950 Ilkon varuskuntaan muutti ilmatorjuntapatteristo, joka siirtyi Ouluun 1980. Perinnetykki paljastettiin vuonna 1980 ennen Ouluun muuttoa (Ilkontien haarassa oikealla Tampereelta tultaessa).
Qveflanderit myivät Ilkon Tampereen seurakunnille vuonna 1952. Seurakunnat ostivat 11 hehtaaria maa-aluetta, päärakennuksen, puutarhurin asunnon, talousrakennuksen, vihanneskellarin, graniittisen perunakellarin, puutavaravajan, viikonloppumajan Pitkäjärven rannalla ja varastorakennuksen. 

Seurakunnat perustivat Ilkkoon vanhainkodin vuosiksi 1953-1966. Paloviranomaisten tiukentuneiden määräysten johdosta vanhainkotitoiminta oli kuitenkin lopetettava 1966.